Tietoaltaat ovat tiedon säilytyspaikkoja, joihin kerätään ja tallennetaan keskitetysti erityyppistä tietoa edelleen jalostettavaksi. Terveydenhuollon alalla ne ovat keskeinen työkalu tietoon perustuvassa päätöksenteossa, vaikuttavuuden lisäämisessä sekä tieteellisen tutkimuksen ja innovaatioiden tukemisessa. Niihin sisältyy myös kasvavaa kaupallista mielenkiintoa. Vaikka hyvinvointialueiden ylläpitämien tietoaltaiden merkitys on jo nyt tärkeä ja alati kasvava, on niistä lopulta saatavissa niukasti tietoa julkisista lähteistä. Jotta tietoa olisi paremmin saatavilla, päätettiin HYTKI-hankkeen (Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi) toimesta järjestää aiheesta webinaari. Webinaarin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä terveystietoaltaista sekä toimia kutsuna yhteistyöhön niihin liittyvien ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseksi. Webinaarin otsikko oli ’Hyvinvointialueiden tietoaltaiden tilannekuva’ ja se toteutettiin 1.6.2023 Kuopio Healthin tuottamana. Webinaarin moderaattorina toimi Kimmo Solehmainen Kuopio Healthiltä. Webinaarin puhujat olivat:
- Niilo Aho, Project Manager, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
- Arho Virkki, Analytiikkajohtaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha)
- Marja Vesa, Tietopalvelupäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde)
- Tiina Siponen, Reporting Manager, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Historia
Suomessa on tallennettu terveysdataa systemaattisesti jo pitkään. Esimerkiksi HUS:ssa on alettu säilömään laboratoriotesteihin ja biologisiin näytteisiin liittyvää dataa jo 1980-luvun lopulta lähtien. Pohdinnat siitä, miten kasvavaa tietomassaa voidaan tehokkaimmin hallinnoida, alkoivat toden teolla kuitenkin vasta 2010-luvun alkupuolella, jolloin yleisesti tunnistettiin kokonaisvaltaisen tietoallasratkaisun välttämättömyys. Tietoaltaiden kehittämiseksi luotiinkin useita merkittäviä hankekokonaisuuksia, joiden ansiosta kehitystyö saatiin alulle. Tällä alkuvaiheen kehitykselle leimallista kuitenkin oli, että eri alueilla kehityspolut muodostuivat osin erilaisiksi. Niinpä eri alueille syntyneissä tietoallasratkaisuissa on hieman erilaisia painotuksia ja luonnollisesti myös teknisiä eroavaisuuksia. Toki terveydenhuollon perustehtävä eli kansalaisten terveydestä huolehtiminen johtaa siihen, että toimintaa tukevilla tietoaltailla on enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja. Lisäksi lainsäädäntä ja kansallinen ohjaus yhtenäistävät tietoaltaiden ominaisuuksia.
Nykytilanne
Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa niiden tietoaltaiden saaminen riittävälle tasolle tukemaan johtoa ja operatiivista toimintaa on ollut mittava urakka. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhdistyi 19 sote-organisaatiota (5 kuntayhtymää ja 14 kuntaa) ja kaksi pelastuslaitosta. Erilaisissa järjestelmissä ja erilaisissa tietomuodoissa olleen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon datan yhdistäminen ja yhdenmukaistaminen on vaatinut ja vaatii edelleen suuria ponnistuksia. Tietolähteiden ja -järjestelmien yhdistämisen ongelma ei tosin koske samassa laajuudessa HUS:ia, jonka tehtäväksi jäi edelleen vastata vain alueensa erikoissairaanhoidosta. Silti jo yksin erikoissairaanhoitoon liittyvän datan taustalla voi olla kymmeniä eri lähdejärjestelmiä, jotka kattavat esimerkiksi perustietoja potilaista, potilaskäynnit, tehdyt toimenpiteet, laboratorio- ja kuvantamistulokset ja lääkemääräykset.
Varsinaiseen operatiiviseen toimintaan liittyvän datan lisäksi tietoaltaisiin syötetään myös henkilöstöhallintoon ja talouteen liittyviä tietoja sekä nykyään yhä enemmän myös avointa dataa. Tietoaltaassa datalle tehdään erilaisia laatua ja yhtenäisyyttä parantavia sekä tietosuojaan liittyviä toimenpiteitä. Tämän jälkeen data usein ohjataan tietovarastoon, jossa siitä luodaan datamalli ja se jalostetaan raportoinnille soveltuvaan muotoon. Hyödynnettävään muotoon data saadaan raportointikerroksessa, jossa datasta luodaan määrittelyn mukaiset visualisoinnit ja laskennalliset mittarit, joita käytetään ennalta määritettyihin käyttötapauksiin. Käyttötapauksia on hyvin laaja ja jatkuvasti laajeneva kirjo. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tietoalustaa käytetään tiedolla johtamisen lisäksi myös oman toiminnan kehittämisessä, tieteellisessä tutkimuksessa, lääkeyritysten ja niitä palvelevien yritysten tutkimuksissa sekä viranomaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Tulevaisuus
Eri alueiden tietoaltaiden kehittämissuunnitelmille yhteistä on tietoarkkitehtuurin yksinkertaistaminen, kustannusten hallinta, ja yleisesti datan laadun ja hyödynnettävyyden turvaaminen koko sen elinkaaren ajan ja kaikissa käyttötapauksissa. Toiminnan luonteen vuoksi tietoarkkitehtuuria ei kuitenkaan pystytä yksinkertaistamaan kuin tiettyyn pisteeseen asti. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on suunnitteilla edetä kohti vain yhtä käytössä olevaa tietoallasratkaisua nykyisen kahden sijasta, mutta rinnalle jää joka tapauksessa jonkin verran ’on-premises’ -tietovarastoja palvelemaan tiettyjä erityistehtäviä. Kustannusten hallinnassa yksi keskeinen tekijä on ulkoisten palvelujen, erityisesti pilvipalvelujen käytön osuus. Tässä kysymyksessä eri alueet näyttävät jatkavan hieman eri painotuksin: jotkut tukeutuvat vahvemmin pilvipalveluihin, toiset taas hyödyntävät enemmän omaa infrastruktuuria. Datan hyödynnettävyyden kasvattamisessa kansallinen ohjaus on tärkeässä osassa esimerkiksi lainsäädännön ja DigiFinlandin ohjauksen kautta. Kansalliselta ohjaukselta toivotaankin ennustettavuutta sekä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä palvelun tuottajien asiantuntemuksen ja näkemysten hyödyntämisessä.
Kirjoittaja: Kimmo Solehmainen