Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan johtaman kohorttitutkimuksen ytimessä on Pohjois-Suomessa vuosina 1966 ja 1985–1986 syntyneistä henkilöistä kerätty terveystieto. Aineistojen keruu alkoi jo tutkittavien äitien ollessa raskaana, ja tietoja on sittemmin kerätty säännöllisin väliajoin yli 20 000 kohorttilaisesta kysely- ja kliinisten tutkimusten avulla. Aineistojen keruun yhteydessä on myös kerätty laaja valikoimia biologisia näytteitä, joita hallinnoidaan Oulun yliopiston Arctic Biopankissa.
Kohorttitutkimuksen tavoitteena on koko väestön terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Pitkittäinen tutkimusaineisto on mahdollistanut tutkimuksen muun muassa siitä, miten raskauden aikaiset tekijät ja olosuhteet tai keskosuus vaikuttavat myöhempään sairastavuuteen. Aineistoissa on myös tutkittu monia kliinisesti merkittäviä kokonaisuuksia. On esimerkiksi selvitetty suun terveyttä hampaiston tarkastusten ja kuvantamisen avulla, selän sairauksia toimintakyky- ja kipumittauksilla sekä magneettikuvauksella, tutkittu silmän rakennetta, naisten terveyttä, ihomuutoksia ja kohorttilaisten fyysisen aktiivisuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Aineistoja käytetään laajasti sekä kansansairauksien että harvinaisempien sairauksien tutkimuksessa, ja biologisista näytteistä saatua biomarkkeri- ja genomitietoa voidaan hyödyntää eri tutkimusaiheissa.
Elinikäisen terveyden ja sukupolvien välisten erojen tutkimusta mahdollistavat myös Oulun yliopistossa vanhemmista henkilöistä kerätyt pitkittäiset tutkimusaineistot, Oulu1935 ja Oulu1945, sekä kohortin 1966 vanhempien tutkimus, jolla selvitettiin ikääntyneen väestön toimintakykyä ja sairastavuutta.
Vaikka kohorttien tutkimuksessa lääketiede on keskiössä, tämä merkittävä aineistokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuksia usealle tieteen alalle kuten esimerkiksi selvitettäessä ympäristön, talouden ja työelämän vaikutuksia yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Kerätyt kuvantamisen aineistot mahdollistavat lisäksi uusien menetelmien, kuten koneälyoppimisen teknologioiden sovellusten kehittämisen diagnostiikan ja terveydenhuollon päätöksenteon tueksi. Pohjois-Suomen syntymäkohortit ovat osa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kuten FinnGen- ja EU Horizon -hankkeet.
Tutkimuksen vahvistaminen
Elinikäinen terveys on yksi Oulun yliopiston strategian fokusalueita osana tutkimuksen profilaatioalueita: Profi 3 (Fibrosis Diseasome), Profi 5 (Digital Health) ja Profi 6 (Fibrobesity).
Lisätietoja
Tutkimusjohtaja Minna Ruddock, [email protected]
Pohjois-Suomen syntymäkohortit ja Arctic Biopankki
Pohjois-Suomen syntymäkohortit, Arctic Biopankki, Väestötutkimuksen infrastruktuuri, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto